Näin se blogi blogilainen sitten vetelee viimeistä kirjoitustaan. Peukkunen on tehnyt tuloselän eli comebackin ja on nyt koti-Suomessa, ruisleipää suonissa ja piimää kanssa.

Kuten riveiltä ja niiden välistä on voinut silmämunillaan aistia, on Peukku tykännyt kovasti reissata. Mieleen on jäänyt Laosin bungalowi Mekongin varrella, josta yötaivaan tähtisikermää ihailtiin riippumatosta, surffi Balilla, amerikkalainen ystäväni Toilet sekä se hurjahko hetki kun Beuccu tajusi että seuraava lento johdattaa koto-Suomeen. Huiks.

Peukkunen muistaa myös Kambodian rujouden, Hong Kongin sushibaarit & kreisin pilvenpiirtäjävaloshown sekä Macaun maailman suurimman kasinon, jossa totiset kiinalaissedät pelasivat kuin viimeistä päivää. Kasino on auki 24/7.

Kielenkiintoisia kokemuksia ovat olleet myos Singaporen toast & munahillo, Aussien Meat Pie, sticky rice makeana tai sapuskalla & Lao lao -bisse. Ja oonko muistanu mainita että Uuden Seelannin luonto on ihan mieletön?!

Peukulla on ollut tuuria törmätä huipputyyppeihin ja osua sattumalta kaupunkeihin, joissa on karnevaalikeksiä tarjolla. Esim. joulukuussa Bangkokissa juhlittiin 9 päivää kunkun synttareitä ja nyt uutta vuotta eli Songkrania. Singaporeen Peukaloinen lensi juuri sopivasti todistamaan hindujen tulisilla hiilillä kävelyä ja myöskin Kuala Lumpurissa buddha-munkkien syottäminen oli jänskää.

Stereotypiat kunniaan. Eri kansalaisuuksista Peukkunen on sitä mieltä että kanadalaiset on nössöjä, saksalaiset hauskaa dokausseuraa, jenkit hyvää reissuseuraa pidemmäksi ajaksi ja aussit megaystävällisiä mutta myöskin vicious. Belgialaiset, Sveitsiläiset ja Peukku ei tule toimeen sitten ollenkaan. Hollantilaiset, enklantilaiset ja Peukku puolestaan ovat jakaneet useammatkin hyvät hetket ja retket.

Tuntuu että reissussa meni kolme vuotta, niin paljon sitä pieni sormi on viime kuukausina kokenut. Ja nyt on siis koittanut kotiinpaluun musta-aukko. Mihin se Peukaloisen vie? Huaaaa.