Tänään juhlistetaan kansamme jalointa luonteenpiirrettä. Itsepäisyyttä. Se kannattaa aina. Jos olisimme pyrkineet miellyttämään suurta naapuria, kirjoittaisi Peukku tätä venäjäksi. Jos olisimme vaienneet siitä mitä kansana haluamme ja vain hyssytelleet olisi lippumme kolmivärinen. Ei olisi Nokiaa, Ksylitolia eikä A.I.V.-rehua. Saati Finlandiaa. Sävelmää tahi juomaa.

Suomessa itsenäisyyspäivänä hiljennytään. Isovanhemmat ja vanhempamme muistavat ja kertovat minkälaista aikaa se oli. Kun Suomi itsepäistyi.  Tapahtumat ovat vielä liian lähellä. Siksi juhla on harras.

Itsepäistyminen on meille arvokas asia. Se ei tullut itsestäänselvyytenä. Sen puolesta mitä haluttiin ja mihin uskottiin taisteltiin. Se vaati uhrinsa ja toi meille itsenäisyyden. Sitä hiljentyy Peukaloinenkin miettimään tänään.