Kaksi kuukautta Indonesiassa. Huh. Kaunis luonto ja upeita nähtävyyksiä. Mutta toisinaan Peukku tunsi olonsa hieman kaljuksi hunnutettujen naisten joukossa. Eika huomio ollut aina tervetullutta. Siksipä olikin aika suunnata hieman länsimaisempiin olosuhteisiin - Singaporeen.

Zingelisborilainen on ollut Peukulle parempi kuin hyvä valinta. Viimeksi täällä ollessa, tuossa heinäkuun hujakoilla, tuntui tämä paikka tylsältä. Mutta kuinkas tällä kertaa kävikään. Peukkumme tutustui ekana iltana kolmeen kanadalaiseen veljekseen, joiden kanssa päädyttiin ekaks karaokebaariin ja aamuyostä hostellin kattoterassille punaista viinilaista lipittelemaan. Sama toistui seuraavana iltana. Jii-ha.

Eikä siinä vielä kaikki. Singassa Peukulla on nimittäin muutakin Pohjois-Amerikkalaista seuraa. Sama jenkki, jonka kanssa Peukku on tallustanut Indoissa viimeiset 4 viikkoa on täällä!!!! Me ollaan länsimaalailtu täysillä - käyty leffassa, Starbucksissa ja museoissa. Ja nautittu suurkaupungin tarjoamasta anonymiteetistä - kukaan ei edes huomaa meita, kahta länkkarityttöä...oooo siis Peukaloista.

Singa on huippu myöskin siksi etta täällä kaikki toimii - julkinen liikenne on nopsaa, ihmiset ei tunge vaan jonottaa, tääl käytetään roskiksia (Indoissa roskat poltettiin kaduilla silla kaatopaikkoja/roskakuskeja ei ole) ja muutoinkin tuntuu että sielunen rauhoittuu täällä. Vaikka tää onkin iso city, on tää todella rauhallinen. Ei niin kaoottinen kuin mitä aasialainen suurkaupunki voisi olla.

Tänään Peukku suuntaa jenkin ja kanukkien kanssa ekaksi IMAX leffateatteriin avaruuselokuvaa tsekkailemaan ja illalla mennään katsomaan kun hindut kävelee tulisilla kekäleillä.

Ja jottei unohtuisi etta olemme edelleen Aasiassa, päätän tämän kirjoituksen kuvaan Sapuska-Nasusta. Hyvää ruokahalua.